EU harkitsee uutta verkkojengiarkatä: miljardeja tuloja tavoitteena vuoteen 2029 mennessä

Brysselissä on käynnissä finanssimuutos, joka voi muuttaa pysyvästi Euroopan verkkojulkaisumarkkinoiden maisemaa. Brysselissä sijaitseva European Centre for International Political Economy (ECIPE) on esittänyt konkreettisen ehdotuksen verkossa tapahtuvan vedonlyönnin ja digitaalisten kasinoiden kasvavan segmentin hyödyntämiseksi EU:n budjetin uutena omana resurssina. Tavoitteena on vahvistaa tulevaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2028–2034 uudella tulovirralla, joka tarjoaa vähemmän oikeudellisia esteitä kuin suora harmonisoitu vero. Ajatus on yksinkertainen: sen sijaan, että loukattaisiin kansallista verotusautonomiaa, maksu (levy) asetettaisiin bruttovoittopelin tuoton (GGR) tasolla.

Suunnitelman kiireellisyys johtuu unionin valtavista rahoitustarpeista, erityisesti pandemian jälkeisten velkojen takaisinmaksusta. Tähän mennessä EU on tukeutunut pääasiassa bruttokansantuloon perustuviin maksuihin, tullimaksuihin, arvonlisäveroon ja muovijäteveroon. Verkossa tapahtuva uhkapelaaminen nähdään nyt houkuttelevana kohteena, koska se osoittaa rajat ylittävää kasvua maalla sijaitsevaan sektoriin verrattuna ja sillä on jo merkittävä taloudellinen painoarvo. Keskustelu saa vauhtia, sillä Euroopan komissio on myös valmistellut sisäisiä asiakirjoja, jotka ennustavat vielä suurempia summia kuin ajatushautomo on ehdottanut.

Numerot ja faktat

ECIPE:n ennusteet perustuvat European Gaming and Betting Associationin (EGBA) tietoihin ja hahmottelevat kaksi pääasiallista skenaariota. Kun GGR:stä perittäisiin 3,5 prosentin maksu, vuosittain voitaisiin kerätä noin 1,7 miljardia euroa. Jos EU valitsisi 10 prosentin koron, kokonaissumma nousisi merkittävään 4,7 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Erityisen kiinnostavaa on vertailu komission arvioihin, jotka sisäisten asiakirjojen mukaan ennakoivat jopa 1,9 miljardia euroa vuodessa 3 prosentin verosta nettokauppaan, yhteensä noin 13,3 miljardia euroa seitsemän vuoden budjettisyklin aikana.

Yksi keskeinen kiistakysymys on edelleen kanavointi. Vaikka alan edustajat varoittavat, että suuremmat taakat voivat ajaa pelaajia mustaan pörssiin, ECIPE:n raportti on tästä näkemyksestä nimenomaisesti eri mieltä.

"Vaikka on väitetty, että veronkorotukset voisivat myös johtaa siirtymiseen lisensoidusta uhkapelaamisesta laittomaan uhkapelaamiseen, tämä ei suurelta osin pidä paikkaansa, lukuun ottamatta ongelma- ja korkean riskin uhkapelaajia, jotka jahtaavat suurempia voittoja." - Nimetön kirjoittaja, ECIPE-ehdotus

Raportin mukaan sääntelemättömät operaattorit vastaavat tällä hetkellä noin 91,6 miljardista eurosta EU:nlaajuisesta GGR:stä, kun taas säännellyt operaattorit ovat 36,5 miljardissa eurossa. Tämä ero korostaa laillisten toimijoiden jo kohtaamaa painetta.

Tausta

Brysselin poliittinen tilanne on monimutkainen. Uudet omat resurssit vaativat kaikkien 27 jäsenvaltion yksimielisen hyväksynnän. Maat kuten Malta, jonka talous riippuu vahvasti iGaming-sektorista, odotetaan vastustavan lisärasituksia. Ranska puolestaan on ilmoittanut, ettei se hyväksy budjettisopimusta, josta puuttuu merkittäviä uusia omia resursseja. Uhkapelimaksu-ehdotus kilpailee tai täydentää muita ideoita, kuten kryptoveroa, joka voisi tuoda 3–4 miljardia euroa, tai maksuja teknologiayrityksille kuten Google ja Amazon.

Uhkapelimaksun etu harmonisoidusta verosta on oikeudellisten komplikaatioiden välttäminen. Koska verokannat vaihtelevat jo nyt laajalti jäsenvaltioiden välillä, EU-laajuinen maksu olisi uusi, itsenäinen tulovirta. Tämä voisi vähentää joidenkin valtioiden vastustusta, sillä kansallinen verotusvalta pysyy muodollisesti koskemattomana, vaikka taloudellinen vaikutus operaattoreihin onkin sama.

Miksi se on merkityksellistä saksalaisille pelaajille

Saksalaisille pelaajille, jotka toimivat Gemeinsame Glücksspielbehörde der Länderin (GGL) lisensoimissa kasinoissa, tällainen EU-maksu voisi aiheuttaa välillisiä seurauksia. ECIPE-raportin mukaan Saksa on yksi suurimmista potentiaalisista maksajista Italian ja Ranskan rinnalla. Koska Saksan markkinat ovat jo nyt tiukasti säänneltyjä vuoden 2021 uhkapelisopimuksella (GlüStV 2021), mukaan lukien 1 euron panosrajoitus kolikkopeleissä ja 1 000 euron kuukausittainen talletusrajoitus LUGAS-järjestelmän kautta, laillisten tarjoajien voittomarginaalit ovat jo ennestään erittäin korkeat.

Jos otetaan käyttöön lisä-EU-maksu, joka voi olla jopa 10 prosenttia, lisensoitujen tarjoajien on ehkä siirrettävä nämä kustannukset asiakkaille alentamalla palautusprosentteja (RTP) tai vähentämällä bonus tarjouksia. Koska saksalaisia pelaajia valvotaan jo tarkasti, on olemassa riski, että hintakuilu laittomiin operaattoreihin, joilla ei ole GGL-lisenssiä, kasvaa. Tämä voisi vaarantaa vaivalla saavutetun kanavointiasteen, jos vapaa-ajan pelaajat kokevat laillisten sivustojen taloudellisen haitan liian suurena.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

GGL:n valkoisella listalla oleville operaattoreille tämä merkitsisi vaikeaa laskentaa. Lisä-EU-maksu rapauttaisi edelleen kannattavuutta Saksan markkinoilla. Koska GGL asettaa jo korkeat tekniset vaatimukset, pelaajansuojeluvaatimukset ja verovaatimukset, lisämaksut voisivat johtaa siihen, että kansainväliset konsernit harkitsevat uudelleen investointejaan Saksan markkinoille tai leikkaavat rajusti markkinointikulujaan. Jää nähtäväksi, suunnitteleeko EU-komissio tällaisen maksun siten, että erittäin verotetut markkinat, kuten Saksa, eivät joudu kaksinkertaisesti rangaistuksi, säilyttäen laillisten tarjoajien kilpailukyvyn mustaa pörssiä vastaan.