EU:n uhkapeliveroa vastustetaan – Hevosurheilun sidosryhmät hälyttävät

Keskustelu EU:n laajuisesta online-uhkapelituloverosta kiihtyy. Euroopan hevoskilpailualan edustajat ovat yhdistäneet voimansa suojellakseen sektoriaan Brysselin suunnittelemilta veroilta. Keskiössä on EU:n budjetin rahoitus vuosille 2028 ja 2034. Euroopan ja Välimeren hevoskilpailuliitto (EMHF) ja Euroopan raviliitto (UET) lähettivät virallisen kirjeen Eurooppa-asioiden ministerille Thomas Byrneille ja Irlannin valtiovarainministerille Simon Harrisille. Koska Irlanti toimii tällä hetkellä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana, maan hallituksella on keskeinen rooli neuvotteluissa.

Liitot väittävät, että hevoskilpailuihin lyöminen tulisi nimenomaisesti jättää pois kaikista uusista EU-verosuunnitelmista. Ne varoittavat, että lisätaakka voisi heikentää lisensoidun sektorin kestävyyttä. Riski kuluttajien siirtymisestä laittomille markkinoille korkeampien hintojen tai huonompien kertoimien vuoksi nähdään erityisen kriittisenä. Tämä ei ainoastaan heikentäisi kuluttajansuojaa, vaan lopulta vähentäisi yksittäisten jäsenvaltioiden verotuloja, koska musta pörssi ei maksa veroja. Monissa maissa hevoskilpailu on suoraan riippuvainen laillisen vedonlyönnin tuotoista rahoittaakseen jalostusohjelmia, valmentajia ja kilparatoja.

Numerot ja faktat

Keskustelun aloitti jo helmikuussa 2026 Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Victor Negrescu. Hän näkee yhdenmukaisen veron mahdollisuutena tuottaa 2–4 miljardia euroa lisärahoitusta vuosittain. Uudemmat ajatushautomoiden arviot viittaavat jopa 5 miljardin euron vuosittaiseen tuottoon. Tämä on ristiriidassa maiden, kuten Maltan, etujen kanssa, jossa uhkapeliteollisuus muodostaa noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tällaisen veron hyväksyminen edellyttää kaikkien 27 EU:n jäsenvaltion yksimielisyyttä. Iso-Britanniassa hevoskilpailujen yleinen vedonlyöntivero pysyi 15 prosentissa British Horseracing Authorityn (BHA) onnistuneen vaikuttamistyön jälkeen, mikä toimii mallina nykyisille vaatimuksille.

Tausta

Konfliktia ruokkivat molempien osapuolten merkittävät äänet. Kun entinen Englannin maajoukkueurheilija Peter Shilton tukee veroa rajoittaakseen mainosbudjetteja ja torjuakseen peliriippuvuutta, alan asiantuntijat varoittavat seurauksista. Marteen Haijer, entinen Euroopan vedonlyönti- ja pelialan yhdistyksen (EGBA) pääsihteeri, korosti selvästi kaksinkertaisen verotuksen riskejä:

"EU-veron asettaminen nykyisten kansallisten verojen päälle vain pahentaisi tilannetta: laajentaisi mustaa pörssiä, vahingoittaisi eurooppalaista kuluttajansuojaa ja johtaisi lopulta alempiin verotuloihin jäsenvaltioille." - Marteen Haijer, entinen EGBA:n pääsihteeri

UET:n puheenjohtaja tohtori Peter Truzla yhtyi tähän mielipiteeseen ja totesi, että laillinen vedonlyönti on maaseudun työpaikkojen ja koko lajin infrastruktuurin perusta. Lisäverorasitus ajaisi liiketoimintaa laittomien toimijoiden käsiin ja vaarantaisi valtavasti kuluttajansuojaa.

Miksi se on tärkeää saksalaisille pelaajille

EU:n laajuisella verolla voisi olla vakavia seurauksia saksalaisille pelaajille. Saksassa markkinoita sääntelee jo tiukasti vuoden 2021 rahapelien välisopimus (GlüStV 2021). Panoksille on jo asetettu korkeat verot, jotka usein johtavat alhaisempiin voitonmaksuprosentteihin. Jos Brysseli ottaisi käyttöön lisäveron, laillisten palveluntarjoajien olisi sopeudettava marginaalejaan entisestään. Tämä voisi edelleen heikentää GGL-lisensoitujen toimijoiden jo valmiiksi rajallista tarjontaa. Saksalaiset käyttäjät ovat jo tiukkojen sääntöjen alaisia, kuten 1 000 euron kuukausittainen talletusrajoitus ja 1 euron panosrajoitus per kierros online-kolikkopeleissä. Laillisen pelaamisen kustannusten lisäkasvu voisi vaarantaa ohjausprosentin, sillä pelaajat saattavat yhä enemmän yrittää kiertää LUGAS-valvontaa ja korkeita kustannuksia lisensoimattomissa ulkomaisissa kasinoissa.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

Gemeinsame Glücksspielbehörde der Länder (GGL) -lisenssin omaavat kasinot kohtaisivat valtavan taloudellisen haasteen. Koska ne noudattavat jo tiukkoja saksalaisia vaatimuksia ja maksavat vastaavia veroja, EU-vero rajoittaisi merkittävästi niiden kilpailukykyä mustaa pörssiä vastaan. GGL:n valkoisella listalla on toimijoita, jotka ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeimpia standardeja. Brysselin lisäverorasitus voisi johtaa siihen, että hyvämaineiset toimijat leikkaisivat markkinointibudjettejaan tai vetäytyisivät kokonaan tietyiltä markkinasegmenteiltä. Tämä antaisi mustan pörssin toimijoille, jotka eivät joka tapauksessa maksaisi EU-veroa, lisäkilpailuetua ja heikentäisi Saksassa työläästi luotua sääntelyä.